Välkkyvien ulapoiden, kalliorantojen, purjeiden ja auringon Kustavi. Purjelaivakauden merenkulku ja kuningatar Kristiinan avaama postireitti tekivät Kustavista Suomen portin länteen.  Kustaviin ovat leimansa jättäneet niin maineikas saaristokirjallisuus, kalastus kuin pirtun salakuljetukseenkin liittyvät seikkailut. Nykykulkija nauttikoon Kustavin mainioista saaristoruuista, tuotteista ja palvelujen rikkaudesta.Valistusajan kuninkaamme Kustaa III antoi saarellemme nimensä, siispä TERVETULOA SAARISTON KUNINGASKUNTAAN!

Kieltolain aikaan Kustavin kauniin saariston sokkeloissa suhasivat salakuljettajat nopeine veneineen, joiden perässä vedettiin 70 kanisterin viinalastia eli pirtutorpedoa. Kannoilla kaahasivat omilla veneillään ”tullinuuskit ja fallesmanni”.  Jos käry kävi, lasti yritettiin upottaa kiireesti. Joskus pirtukanisterit kelluivat rannoille löytäjien iloksi.

 
 

Etelä-Afrikan Port Natal, Etelä-Amerikan Rio de Janeiro, Kuuban Manzanilla ja Pohjois-Amerikan Halifax – näin kaukaisissakin satamissa seilasi kustavilainen kuunari Saari. 1891 valmistunut yli 40-metrinen Saari oli suurin Kustavissa koskaan rakennettu laiva.

Puisten purjelaivojen kultakaudella Kustavin laivasto oli laajuudessaan vertaansa vailla, ja merille lähtö olennainen osa jokaisen nuoren miehen kasvatusta. Ennakkoluulottomat merenkulkijat kokivat maailman meriä kolutessaan hirmumyrskyjä ja haaksirikkoja, joista on säilynyt jälkipolville tuhansia tarinoita. 

 

Kaikki kalamiehet tietävät missä Kustavi sijaitsee, ja moni on täältä saanut elämänsä suurimman saaliin – sen, josta ei tarvinnut sepittää kalavaletta. Kustavilaiset kalat ja vallankin hauet ovat olleet kuuluja myös lahden toisella puolella. 1920- ja 30-luvuilla hauista tuli kultakaivos paikallisille kalastajille, kun tukholmalaiset herkkusuut himoitsivat niitä ruokapöytiinsä. Hauet kuljetettiin meren yli elävinä aluksissa, joita alettiin kutsua käyttötarkoituksensa mukaan sumpuiksi.


 


Euroopan vaarallisin postireitti 

Valtakunnan posti saapui Tukholmasta Turkuun, ja sen kuljettamisessa oli tärkeä osa kovaakaan merenkäyntiä pelkäämättömillä kustavilaisilla talonpojilla. Kuningatar Kristiinan perustama postilinja oli käytössä vuodesta 1638 pitkälle 1800-luvulle. Euroopan vaarallisimmaksi arvioitu postitie kulki Ahvenanmeren yli ja Brändöstä Kustavin kautta mantereelle Taivassaloon. Reitin varressa asuvia talonpoikia määrättiin postitalonpojiksi, joiden velvollisuutena oli postin kuljettaminen seuraavalle postitalonpojalle.